Katoin eilen illalla Neloselta sen Odottamaton ehdotus elokuvan. Siitä ja ajatuksistani kirjoitan nyt..
Olin jo vähän aikaa halunnu nähä jonkun romanttisen ja hauskan leffan, mutta sellasen jossa on oikeesti jotain tunnetta. Halusin kai samaistua ja tuntea jotain. Ja nähä miten ihmisillä voi elämässä mennä (..kyllä, joidenkin elämä on kuin elokuvasta joskus..). Kaipasin sitä elokuvien elämää..en sitä ennalta-arvattavuutta vaan ehkä sitä, miten asiat loputa hoituu niissä. Tiedättehän?
Tykkäsin siitä leffasta kyllä. Aika perus, mutta silti, kyllä se naurattikin. Ja pelko, että nuoruudenrakkaus veisi voiton piti jotain jännitystä yllä lppuajan. (Jos elokuva olisi ollut pidempi, siitä lisi voitu lisätä draamaa.) Oli kiinnostavaa katsoa, kuinka toistensa kanssa iakaa viettävät ihmiset tutustuivat toisiinsa. Paras hetki oli, kun he juttelivat illalla sängyissään ja nainen avautui. Sellaista juuri kaipasin.
Tekstasin kullalleni, kuinka tykkäsin siitä kohdasta~ Kysyin myös muistiko hän, kun juttelimme parvekkeella kesällä juuri kaikista perusasioista: lempiväreistä yms. ’Se oli muksaa’. Muisti hän. <3 Tulis yöks tänää (kun vkonlob ei ehi kun työskentelen.)
Leffaa katsellessa söin kakkua (äitienpäiväkakkua jonka tein mammallein (: nom!) ja suklaata ja omppoo (<kuten kulta sanoo, tui)
Nyt on vapaata vähänn ja sitten taas tööi——–> jeje
Paramore -Still into you -Part II -Proof & Jannika B -Phjanmaan tuulia
ps. onks se teistäkin aina yhtä jännittävää mennä vieraassa paikassa vessaan ja etsiä valokatkaisijaa?
tykkäättekö tekin kirjotusvirheistäni :–)