Huomenia~
Ootteko nähny Ed Sheeranin Thinking Out Loud musavideon?
Katoin sen tossa aamulla kun kaveri oli linkannu fb. Äh täytyy jatkaa koulun jälkeen, pitää mennä —
Jatketaankin seuraavana aamuna :d
Siinä videossa siis Ed tanssii tanssijatytön kanssa. Aloin, taas, kaivata tanssia, tanssimista, just sellasta. Tai nojaa, en paritanssia.
Eikö oliskin siistiä opiskella tanssia? Haluaisin. Mutta se on yks niistä ’ammateista’, josta kuulee ainoostaan (sen lisäks että tosi vähän!) että se on tavallaan ryöstöä työnä, eikä varmasti paljoa kysyntää sinänsä..
Lisäksi tuntuu ajatuksenakin jo, että olisi kauheen rankkaa sellanen. Liikuntaahan siinä varmaan päivät pitkät. Sitä rakaastan toki, mutta mulla ei yleensä tunnnu että olis energiaa. Niin ei ois laatua tekemisessäni.
Ja kun niitä koulujakaan ei oo kovin paljoo suomessa (en kyllä oo ees kattonu) (nyt jotaa rupee jo ärsyttää että mitä ** mä oikeen vingun täälä : D Puran vaan ajatustani, chill.) Ulkomaille lähtö on epämiellyttävää. Siinä joutus jättää elämänsä (niinminkä) ja hypätä täysin uuteen tuntemattomaan. Vaikeuttas asioita luulen.
Mulla ei oo unelmia, siltä tuntuu. Nyt mietin oisko tää?
Toisaalta en tavottele sitä, en pyri siihen, en oikeen usko siihen. Tuskin siis
Jatkan siis tanssien fiilistelyä (TULIS JO UUS SUOMEN DANCE), niiden ihanuuden itkeskelyä, tanssielokuvien fanittamista juonettomuudesta huolimatta ja tanssin harrastamista.