’…Minä suosin sitä, että valvoo kunnes nukahtaa’. (SallanjaMironmatkamaailmanympäri-peili)
Välillä tuntuu ettei riitä se mitä meillä on
Tänä sunnuntai iltana suru yllätti, hetkeksi. Apuna suosin sitä, että pitää itsensä kiireisenä ja ajatukset muualla, ja syö suklaisia asioita..
Sen kans oli hauskaa, seurasta nautin
vieläkin sen jutut kiinnostaa, saa mut nauramaan
tyhmiä juttuja, järkeviä ajatuksia
spontaania toimintaa, ilman rajoituksia
mutta kun sai tietää, mä sitä kiinnostan
piti tarkemmin katsoa, vähän katua
en vastakaikua, en voinut
’avio on sitoutumista’, onneks sä niin tunnet
rikkomista en kestäs, tääkin jo paha
onnea on Luoja, jolle avautua