Jonkinlaista glamouria, Amerikan juhlien tuntua, jännitystä mutta itsevarmuutta oli tässä päivässä, kun asteli juhliin joissa ei tuntenut ketään (omaa väkeä lukuunottamatta). Olisi ehkä pakko seurustella uusien ihmisten kanssa, olla tuntemattomassa porukassa. Itsevarmuus tuli siitä että kun kerran oli kutsuttu.
Oli hauskaa kun sai mennä toisten suunitelman mukaan: pöytäseurueet oli jaettu (onneksi oli puhelias tyttö mukana meidän keskipöydässä!), ruoat oli laitettu,..
Täytyy myöntää että siellä oli mukavaa. Vaikkakin joutui kertomaan samoja asioita monesti (opiskelujututyms), ja joutui vanhusten höpinöiden uhriksi (lähteminen veny n.puol h niiden takia).
Parasta oli kuitenkin nähdä miten iso juttu se oli mun vanhemmalle. Liian tunteellinen joo mutta..tykkäs ja sai tavata serkkuja ym ja me oltiin mukana siinä.
Tunskimpa heitä näkee enää. Paljon ”soittele” ja ”tulkaa käymään” käskyjä ja pyyntöjä tuli mutta niinhän niille käy että ei. Ollaan lähinnä helpottuneita että jäänyt omaan rauhaan taas.